21. tammikuuta on kansainv\u00e4linen halausp\u00e4iv\u00e4. Kuulin siit\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran vuosi sitten saadessani pyynn\u00f6n tulla haastateltavaksi Huomenta Suomen l\u00e4hetykseen aiheesta. T\u00e4rke\u00e4 aihe, hauskaa ja hienoa, ett\u00e4 sille on oma p\u00e4iv\u00e4kin!<\/p>\n
Kosketus ja sen merkitys ovat mukavan tasaisesti esill\u00e4 mediassa ja sit\u00e4 kautta sosiaalisessa mediassa. Mahtavaa, olen ajatellut jokaista juttua lukiessani tai videota katsellessa. On niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kirjoittaa, puhua, lukea ja keskustella kosketuksesta ja sen merkityksess\u00e4 ihmisyydess\u00e4mme. Unohtamatta sit\u00e4 kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on tulla kosketetuksi ja koskettaa.<\/p>\n
Koko terapia urani aikana kosketus ja sen erilaiset ilmi\u00f6t ovat olleet l\u00e4sn\u00e4, eniten theraplay terapian my\u00f6t\u00e4. Toimintaterapeuttina kosketus on luonteva osa ty\u00f6t\u00e4 eik\u00e4 sen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tai k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 ole ainakaan omiin korviin kantautunut erityist\u00e4 puolesta\/vastaan keskustelua. Lasten kanssa ty\u00f6skennelless\u00e4 ohjataan ja autetaan my\u00f6s fyysisesti. Kosketuksen k\u00e4ytt\u00f6 theraplay-terapiassa jakaa edelleen mielipiteit\u00e4 vahvasti puolesta ja vastaan. Psykoterapia opinnoissa kosketuksesta puhuttiin melko v\u00e4h\u00e4n. Psykoterapiaopintojeni lopputy\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4dyin tutkiskelemaan kosketuksen k\u00e4yt\u00f6n historiaa l\u00e4nsimaisessa psykoterapiassa, mielenkiintoinen tutkimusmatka, josta ei yll\u00e4tyksi\u00e4 puuttunut.<\/p>\n
Viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 olin kuuntelemassa kokeneen lastenpsykoterapeutin luentoa. Luennolla puhuttiin my\u00f6s kosketuksesta, sen tuottamasta oksitosiinista ja sen merkityksest\u00e4 meille ihmisille. Mieleeni on j\u00e4\u00e4nyt luennoitsijan kertoma esimerkki er\u00e4\u00e4st\u00e4 terapiaprosessista, jossa h\u00e4n oli opettanut lasta silitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse itse\u00e4\u00e4n, jotta lapsi voisi rauhoittua ja lohduttautua. Taustalla ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni ajatus, ett\u00e4 terapeutin ei sovi koskea asiakasta. En nyt v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 esimerkki olisi yleinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, enk\u00e4 tied\u00e4 hoidosta ja siihen liittyvist\u00e4 yksityiskohdista enemp\u00e4\u00e4. Muistan kuitenkin h\u00e4mmennyksen luennolla, ep\u00e4uskon tunteen siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4in voisi aidosti auttaa toista voimaan paremmin. Onko parempi opettaa lapsi hakemaan lohtua omavaraisesti vai olisiko mahdollista olla edes hetken sellainen aikuinen joka antaa mallin hyv\u00e4st\u00e4 kosketuksesta. Samaan aikaan kun kosketuksen t\u00e4rkeydest\u00e4 l\u00f6ytyy yh\u00e4 enemm\u00e4n tutkimustietoa, niin pysyv\u00e4tk\u00f6 siit\u00e4 huolimatta toimintamallit samoina? Ja mihin oikeastaan n\u00e4m\u00e4 mallit perustuvat? Seuraammeko joitain menettelytapoja vain tottumuksesta tai sen pelosta, ett\u00e4 meit\u00e4 arvostellaan tai leimataan?<\/p>\n
Kirjoittaessani t\u00e4t\u00e4 huomaan kuinka vaikea t\u00e4st\u00e4 aiheesta on kirjoittaa, kun takaraivossa kaikuvat vuosien varrella vastaan tulleet kielteiset kommentit kosketuksen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 terapiaty\u00f6ss\u00e4. Miten monella tavalla t\u00e4m\u00e4 kirjoitus voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisin kuin sen olen tarkoittanut? Koskettaminen ja kosketetuksi tuleminen ovat hyvin henkil\u00f6kohtaisia asioita. Jokaisen omat kokemukset, persoona ja kasvatus vaikuttavat siihen miten asian koemme. Suomalaisilla sanotaan olevan monia muita kansallisuuksia isompi fyysisen koskemattomuuden raja ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n, sen rajan rikkominen koetaan ep\u00e4mukavana. Vaikuttaa my\u00f6s silt\u00e4, ett\u00e4 ajankuvaan kuuluu kosketuksen lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 seksualisoituminen ja sit\u00e4 kautta tietynlainen v\u00e4\u00e4ristym\u00e4 ja vaikeus erotella erilaisia kosketuksen merkityksi\u00e4. Onneksi kulttuurissamme lasten halaaminen, syliin ottaminen, tukan p\u00f6rr\u00f6tt\u00e4minen on yleist\u00e4 ja sallittua, n\u00e4inh\u00e4n ei kaikissa kulttuureissa ole.<\/p>\n
Kosketuksen v\u00e4h\u00e4isyys liittyy usein yksin\u00e4isyyteen niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin maailmassa. Kiristynyt taloustilanne n\u00e4kyy resurssien v\u00e4h\u00e4isyydess\u00e4 hoiva-alalla, mik\u00e4 pakostakin johtaa siihen, ett\u00e4 halutessaankaan ty\u00f6ntekij\u00f6iden ei ole aina mahdollista tarjota aikaa ja hyv\u00e4\u00e4 kosketusta p\u00e4iv\u00e4kodeissa, vanhainkodeissa, kotihoidossa jne. Halaamisen ja inhimillisen hyv\u00e4n kosketuksen terveyshy\u00f6dyist\u00e4 puhuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, oli sitten kyse lapsista, aikuisista tai vanhuksista. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi my\u00f6s, ett\u00e4 puheista seuraisi tekoja. Niin yksil\u00f6 kuin yhteiskunnallisella tasolla. Sylitell\u00e4\u00e4n pieni\u00e4 ihmisi\u00e4, halataan ja paijataan l\u00e4heisi\u00e4, k\u00e4tell\u00e4\u00e4n l\u00e4mpim\u00e4sti ja vahvasti uusia tuttavuuksia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
21. tammikuuta on kansainv\u00e4linen halausp\u00e4iv\u00e4. Kuulin siit\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran vuosi sitten saadessani pyynn\u00f6n tulla haastateltavaksi Huomenta Suomen l\u00e4hetykseen aiheesta. T\u00e4rke\u00e4 aihe, hauskaa…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4874,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/378"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=378"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/378\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4920,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/378\/revisions\/4920"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4874"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=378"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=378"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=378"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}