Satuin samaan bussiin tuttavan kanssa, jota en ollut pitk\u00e4\u00e4n aikaan tavannut. Vaihdoimme kuulumisia ja ty\u00f6st\u00e4ni puhuttaessa h\u00e4n pohti, ett\u00e4 miten kukaan jaksaa tehd\u00e4 terapiaty\u00f6t\u00e4. \u201dSaatko lainkaan nukuttua vai py\u00f6riv\u00e4tk\u00f6 asiakkaiden asiat unissa?\u201d h\u00e4n kysyi. Vastasin spontaanisti, ett\u00e4 ei asiakkaiden asiat minua valvota, omat asiat toisinaan kyll\u00e4.<\/p>\n
Toki olen joskus n\u00e4hnyt unia t\u00f6ihin liittyen ja en voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, etteik\u00f6 aina v\u00e4lill\u00e4 ty\u00f6 seuraisi kotiin. Vaikka yleens\u00e4 varsinaiset ty\u00f6asiat eiv\u00e4t py\u00f6ri mieless\u00e4, niin tunnelmat ja alitajuiset prosessit kyll\u00e4. Hyv\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen olen yleens\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 tuulella, huonon j\u00e4lkeen huonolla. Siin\u00e4 kuitenkaan en eroa suurimmasta osasta ihan mit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tahansa tekev\u00e4st\u00e4. Olen ehtinyt ty\u00f6skennell\u00e4 kahvilassa, kioskissa, kr\u00e4\u00e4s\u00e4kaupassa, j\u00e4tskibaarissa, leikkipuistossa, p\u00e4iv\u00e4kodissa, muksujumpan vet\u00e4j\u00e4n\u00e4, siivoojana ja muskariopena nykyisen ty\u00f6ni lis\u00e4ksi. Kaikissa edell\u00e4 mainituissa t\u00f6iss\u00e4 ty\u00f6t ovat joskus tulleet uniin ja etenkin huono p\u00e4iv\u00e4 on valunut vapaa-ajan tunnelmiin. Esimerkiksi kassalla ty\u00f6skennelless\u00e4ni n\u00e4in toistuvasti unia vaihtorahan laskemisesta (kyll\u00e4, olen ollut kassalla t\u00f6iss\u00e4 aikana, jolloin kone ei ilmoittanut vaihtosummaa).<\/p>\n
Tietysti t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 on riski esimerkiksi my\u00f6t\u00e4tuntouupumukseen. Varsinkin terapeuttiuran alkuaikoina sain itseni kiinni ajattelusta, ett\u00e4 olen korvaamaton tai ainoa, joka voi juuri t\u00e4t\u00e4 perhett\u00e4 tai lasta auttaa. On ollut hetki\u00e4, jolloin maailman pahuus tai ep\u00e4oikeudenmukaisuus ovat valottuneet aivan uudella tavalla asiakkaiden kautta. N\u00e4iss\u00e4 hetkiss\u00e4 olen itkenyt illalla nukkumaan menness\u00e4, sill\u00e4 joskus vain asiat ovat liian valtavia, jotta ne voisi sulkea kotioven ulkopuolelle. Kahdesti olen ollut tilanteessa, jossa olen ollut lapsen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pisimp\u00e4\u00e4n yht\u00e4jaksoisesti kest\u00e4nyt ihmissuhde. Siis terapeuttina, ammattilaisena\u2026 Se on ollut valtavan surullista ja kuormittavaakin ja niin ep\u00e4oikeudenmukaista noille lapsille. Kuvitelkaa itsenne tilanteeseen, jossa 6-vuotiaana olette muuttamassa kymmenenteen uuteen paikkaan, tutustumassa kymmenett\u00e4 kertaa uusiin ihmisiin. Aloittamaan kaiken alusta. T\u00e4t\u00e4 vierell\u00e4 seuratessa on ollut unettomia \u00f6it\u00e4. Mielest\u00e4ni niin pit\u00e4\u00e4kin olla, sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun t\u00e4llaisessa tilanteessa ei kotona tule itku tai uneton y\u00f6, vaihdan ammattia. Uupumistakin pelottavampaa on ajatus, ett\u00e4 en en\u00e4\u00e4 liikuttuisi, antaisi asioiden tulla l\u00e4helle ja koskettaa. Ammatillisuutta on se, ett\u00e4 asiakas ja h\u00e4nen tunteensa ovat p\u00e4\u00e4osassa vastaanotolla, omat tunteeni s\u00e4\u00e4st\u00e4n purettavaksi omalle ajalle ja ty\u00f6nohjaukseen.<\/p>\n
Ent\u00e4 sitten kun ei itse ole voimissaan? Miten est\u00e4\u00e4 oman el\u00e4m\u00e4n kuormittavien tilanteiden valuminen ty\u00f6h\u00f6n? Omasta jaksamisesta huolehtiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Riitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6nohjaus ja kollegiaalinen verkosto merkitsev\u00e4t jaksamiselle paljon. Itselleni iso voimavara on luonto ja kiitos koiramme, ulkoilen p\u00e4ivitt\u00e4in. Leipominen ja ruoanlaitto ovat parhaimmillaan asioita, jotka tuovat mielihyv\u00e4\u00e4 itselle ja l\u00e4heisille. Perheen kanssa sohvalla makoilu tv:t\u00e4 katsoen on my\u00f6s rentouttavaa. Yst\u00e4vi\u00e4 ehtii n\u00e4kem\u00e4\u00e4n aivan liian harvoin, sen asian suhteen pyrin jatkuvasti olla aktiivisempi\u2026 En tee Uuden Vuoden lupauksia, mutta huomaan toistuvasti lupaavani pit\u00e4\u00e4 itsest\u00e4ni parempaa huolta. Ajoittain siin\u00e4 onnistunkin. Edess\u00e4 siint\u00e4\u00e4 loma, erilainen tosin kuin odotin, mutta loma kuitenkin. Hyv\u00e4 syy keskitty\u00e4 itseen, lukea, nauttia luonnosta (satoi tai paistoi) ja vain olla. Hyv\u00e4\u00e4 oloa teillekin!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Satuin samaan bussiin tuttavan kanssa, jota en ollut pitk\u00e4\u00e4n aikaan tavannut. Vaihdoimme kuulumisia ja ty\u00f6st\u00e4ni puhuttaessa h\u00e4n pohti, ett\u00e4 miten kukaan jaksaa…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4916,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/375"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=375"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/375\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4919,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/375\/revisions\/4919"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4916"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=375"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=375"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=375"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}