{"id":2160,"date":"2017-11-10T11:27:00","date_gmt":"2017-11-10T09:27:00","guid":{"rendered":"http:\/\/192.168.0.250\/business\/?p=2160"},"modified":"2020-02-16T15:13:19","modified_gmt":"2020-02-16T13:13:19","slug":"kulttuurieroja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/2017\/11\/10\/kulttuurieroja\/","title":{"rendered":"Kulttuurieroja"},"content":{"rendered":"<p>Ihan hetsill\u00e4\u00e4n on taas aika hyp\u00e4t\u00e4 lentokoneeseen ja Bostoniin Infant \u2013Parent Mental Health \u2013 opintojen pariin. Aika asettua opiskelijan rooliin ja humahtaa hetkeksi amerikkalaiseen kulttuuriin. Yht\u00e4 aikaa se on innostavaa, j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 sek\u00e4 outoa. Vaikkakin amerikkalainen kulttuuri voi osin tuntua hyvinkin tutulta elokuvien ja tv-sarjojen ja aikaisempien matkojen sek\u00e4 yst\u00e4vien kautta, niin kuitenkin erot yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t\u2026 ja toisaalta eiv\u00e4t. Esimerkiksi bostonilainen liikennekulttuuri on osoittautunut haasteeksi, mutta siit\u00e4 ehk\u00e4 joskus toiste.<\/p>\n<p>Koulutuksessa on t\u00e4h\u00e4n asti luennoitu ja keskusteltu paljon kulttuureista, kulttuurieroista ja niiden tuntemisen merkityksest\u00e4 kun ty\u00f6skentelee pikkulapsiperheiden kanssa. Esimerkit ovat olleet mm. Perusta, Afrikan eri osista, joten erot vaikkapa varhaisen vuorovaikutuksen tiimoilta ovat olleet merkitt\u00e4vi\u00e4. Kiintymyssuhde teoria kuvaa l\u00e4nsimaista k\u00e4sityst\u00e4mme varhaisvaiheista ja pohjautuu niihin olosuhteisiin, joihin lapset t\u00e4\u00e4ll\u00e4 syntyv\u00e4t. Meit\u00e4 on ravisteltu katsomaan omia oppejamme my\u00f6s toisenlaisista n\u00e4k\u00f6kulmista. Se on ollut haastavaa ja virkist\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Lauantaisin ja sunnuntaisin meill\u00e4 on niin sanottu \u201dworking lunch\u201d, jolloin pienryhmiss\u00e4 keskustelemme siihenastisista luennoista ja tutustumme toisiimme ja kouluttajiin paremmin yhdess\u00e4 ruokaillen py\u00f6re\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4. Jokaista py\u00f6re\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n keskustelua johtaa joku kouluttajistamme ja ryhmien kokoonpanot vaihtuvat joka koulutusviikonloppu. Maaliskuisena lauantaina aiheeksi nousivat kulttuurierot, osaksi luentojen pohjalta ja osaksi koska p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 istui kolme Euroopassa syntynytt\u00e4 ja yksi kanadalainen nelj\u00e4n amerikkalaisen lis\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Keskustelu polveili alkuun monenlaisissa teemoissa kulttuurien ymp\u00e4rill\u00e4. Jossain vaiheessa Euroopassa syntynyt, Yhdysvalloissa ty\u00f6skentelev\u00e4 ryhm\u00e4l\u00e4inen otti puheeksi fyysiseen kuritukseen liittyen vaikeutensa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sen hyv\u00e4ksymist\u00e4 USA:ssa. T\u00e4st\u00e4 seurasi mielenkiintoinen keskustelu, jossa toisaalta h\u00e4mm\u00e4steltiin sit\u00e4, ett\u00e4 esim. Suomessa ruumiillinen kuritus on lailla kielletty ja toisaalta sit\u00e4, miten joissain kouluissa USA:ssa saa edelleen harrastaa planking-nimist\u00e4 ruumiillista rangaistusta oppilaisiin. Lapseen kohdistuvaan kuritukseen on ilmeisesti yhten\u00e4 nyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4 (pun intended) se, ett\u00e4 ei j\u00e4\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 tai ett\u00e4 paljas iho ei koske suoraan paljaaseen ihoon. S\u00e4\u00e4d\u00f6kset vaihtelevat osavaltioittain.<\/p>\n<p>P\u00f6yd\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4 oltiin kovin kiinnostuneita siit\u00e4, millaista koulutusta vanhemmille tarjottiin ruumiillisen kurittamisen vaihtoehdoista. Olin t\u00e4st\u00e4 hieman h\u00e4mill\u00e4ni, mutta yritin selitt\u00e4\u00e4 neuvola ja perheneuvola systeemi\u00e4mme yhten\u00e4 ratkaisuna siihen, miten laki ei ole vain painettu sana, vaan on vaikuttanut asenteisiin ja vallinneeseen kulttuuriin. Lopulta keskustelu loppui melko lyhyeen kun er\u00e4s opiskelija totesi, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 kuritusta ei voi vain kielt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 asiat eiv\u00e4t ole niin mustavalkoisia. Olin kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tyrmistynyt lasten ja perheiden kanssa ty\u00f6skentelev\u00e4n psykiatrian alan ammattilaisen t\u00e4llaisesta katsonta kannasta. Voiko jollekulle todella olla ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 se, vahingoittaako kurittaminen lasta? Lapsen omaisesti kuvittelin kuritusv\u00e4kivallan olevan asia, josta kyseisen p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 ei ainakaan nousisi erimielisyytt\u00e4. Kuin sanattomasta sopimuksesta siirryimme ryhm\u00e4n\u00e4 hieman v\u00e4hemm\u00e4n tunteita her\u00e4tt\u00e4viin aiheisiin. Itse j\u00e4in pohtimaan ja tietenkin illan tullen googlaamaan aihetta enemm\u00e4nkin. T\u00e4ss\u00e4 linkki hiljattain ilmestyneeseen tutkimukseen aiheesta:<\/p>\n<p>H\u00e4mm\u00e4styin kun selvittelin Suomen tilannetta, ett\u00e4 ruumiillisen kurituksen kielt\u00e4v\u00e4 laki tuli Suomessa voimaan 1984. Minulla oli voimakas mielikuva, ett\u00e4 se olisi tapahtunut jo 70-luvun puolella. H\u00e4m\u00e4r\u00e4sti muistan kyll\u00e4 laista her\u00e4nneen keskustelun ja mieleeni on j\u00e4\u00e4nyt katkelmia julkimoiden kommenteista kuritusv\u00e4kivallan puolesta. Kyseinen laki on ollut voimassa 32 vuotta ja vaikka edelleenkin osa lapsista joutuu Suomessakin kuritusv\u00e4kivallan uhriksi on etenkin asenteiden muutos ollut merkitt\u00e4v\u00e4. 2014 julkistetussa Lastensuojelun keskusliiton tutkimuksessa piiskaaminen on j\u00e4\u00e4nyt jo kokonaan pois vanhempien kurinpitotoimenpiteiden listalta. Toki vaikkapa lapsen tukistaminen on viel\u00e4 liian useassa perheess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja lapsia my\u00f6s pahoinpidell\u00e4\u00e4n, mutta v\u00e4itt\u00e4isin, ett\u00e4 kovin helpolla ei l\u00f6ydy henkil\u00f6\u00e4 joka t\u00e4t\u00e4 tapaa puolustaisi hy\u00f6dyllisen\u00e4 ja haitattomana. Asennemuutos on merkitt\u00e4v\u00e4. Nyt lapsiaan kasvattavista vanhemmista yh\u00e4 harvempi on itse joutunut ruumiillista kuritusta kokemaan ja siten muutos toivottavasti etenee sit\u00e4 kohti, ett\u00e4 my\u00f6s tukkap\u00f6lly, v\u00e4kivallalla uhkailu ja henkinen v\u00e4kivalta lasten kasvatuksessa j\u00e4\u00e4v\u00e4t historiaan.<\/p>\n<p>J\u00e4in pohtimaan miten t\u00e4m\u00e4 asennemuutos on ollut mahdollista? Koivuniemen herran k\u00e4ytt\u00e4minen tai sill\u00e4 uhkaaminen ovat olleet osa hyv\u00e4ksytty\u00e4 kasvatuskulttuuriamme viel\u00e4 viime vuosisadan puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen. Voihan olla, ett\u00e4 lain tullessa voimaan oli enemm\u00e4nkin kampanjointia ja vaihtoehtoisten tapojen opastusta, teinin\u00e4 tuskin siihen olisin kiinnitt\u00e4nyt huomiota. Tai sitten laki vain tuli voimaan ja se oli kaikkien tiedossa. P\u00e4hk\u00e4ilyiss\u00e4ni olen p\u00e4\u00e4tynyt ainakin osaksi siihen, ett\u00e4 me suomalaiset uskomme auktoriteetteja ja olemme lainkuuliaisia, siksi muutos vanhaan kulttuuriin on ollut mahdollista 30 vuodessa. Itsen\u00e4isyytemme ja vapaudentunteemme ei ole uhattuna, vaikka valtio puuttuu tapaamme kasvattaa lapsiamme. Ja onneksi puuttui! Emme ole puhtoisen viattomia t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n suhteessa, vaan osa lapsista k\u00e4rsii edelleen v\u00e4kivallasta fyysisesti ja henkisesti. Jokainen meist\u00e4 voi vaikuttaa asenteisiin omalla esimerkill\u00e4\u00e4n ja puuttumalla kaltoin kohteluun siihen t\u00f6rm\u00e4tess\u00e4\u00e4n. Kulttuurissamme lasten fyysinen koskemattomuus aikuisten rinnalla on arvo, jota tulee vaalia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ihan hetsill\u00e4\u00e4n on taas aika hyp\u00e4t\u00e4 lentokoneeseen ja Bostoniin Infant \u2013Parent Mental Health \u2013 opintojen pariin. Aika asettua opiskelijan rooliin ja humahtaa&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4830,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2160"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2160"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2160\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4924,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2160\/revisions\/4924"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4830"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2160"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2160"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.terapialampi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2160"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}